60 Ketterä hetkeä osa 1 - Tästä kaikki alkoi, jääkiekon erikoisseura perustettiin 1957

Imatralla jääkiekkoa pelattiin ensin yhteislyseolla, sitten lajin ottivat ohjelmistoonsa Imatran Jyske ja Imatran Luistelijat, jossa siihen kuitenkin kyllästyttiin muutamassa vuodessa. Jyskeen rinnalle tuli Imatran Pallo. Maakuntasarjassa pelanneiden joukkueiden tavoite oli enimmäkseen liikunnan riemu, eikä kumpikaan asettanut itselleen mitään ihmeempiä menestyspaineita. ImPan jääkiekkotoiminta loppui 60-luvun alkupuolella.

Yhden ensimmäisistä sytykkeistä kohti Ketterän perustamista antoi 50-luvun puolivälissä alkaneet kauppaloiden väliset jääkiekko-ottelut Imatran ja Lauritsalan välillä. Lauritsalan joukkue koostui SaiPan ja LauTP:n pelaajista ja Imatran joukkue Jyskeen ja ImPan pelaajista. Tiukat ja tasaiset väännöt päättyivät useimmiten Lauritsalan niukkaan voittoon, mikä jäi kaivelemaan imatralaisia. Yleisseurat luopuivat mielellään joukkuepeleistä taloudellisista syistä. Myös Jyskeen johtokunnassa oli alkanut tulla sanomista eri lajien kesken.

”Siellä puhuttiin, että se jääkiekko vie niin paljon rahaa seuralta. Sanottiin, että eihän tässä tarvii jäädä, vaan perustetaan sitten erikoisseura”, Jyskeen johtokunnan silloinen jäsen ja Ketterän alullepanija Pentti Hytönen muistelee käytyä sananvaihtoa.

Tuekseen posti- ja lennätinlaitoksen puhelinmestari Hytönen sai Reino Ikävalon, Einari Hatakan ja Toivo Nostolahden. He allekirjoittivat yhdistysrekisteriin tarvittavan perustamisasiakirjan 11. huhtikuuta 1957.

”Kävelin Ikävalon Retun juttusille, ja tämä Toivo Nostolahti oli minun työkaveri. Retu innostui, ja hän hommasi juuri näitä kavereita, jotka ensimmäisessä johtokunnassa olivat. ImPan piti tulla myös siihen mukaan, mutta ei tullut, koska he olivat niin TUL:n seura siihen aikaan ja sotkivat politiikan siihen mukaan. Sen jälkeenhän he aika pian lopettivat jääkiekon ja keskittyivät jääpalloon. Siellä olisi ollut muutama ihan hyvä kaveri”.

Hytösestä tuli Ketterän maalivahti. Samaa tehtävää hän oli hoitanut myös Jyskeessä muutama talven ajan. Sen lisäksi hän paini sekä pelasi jääpalloa, pesäpalloa ja jalkapalloa. Painissa Hytönen tavoitteli paikkaa Rooman olympialaisista 1960 painoluokassa 79 kiloa. Ketterässä hän jatkoi aina 70-luvun alkuun asti. 60-luvun lopulla hän oli sivussa toiminnasta jonkin aikaa, kunnes palasi mukaan, kun joukkueeseen tarvittiin kakkosmaalivahti.

Jääkiekon tulo Imatralle oli myös yhteensattumien summa. Pentti Saksanen oli saanut tietää, että Imatran voimalaitoksen paikallisjohtaja DI Lauri Leinonen oli suunnitellut Helsingissä Suomen ensimmäiset valot jääkiekkokaukaloon. Saksanen aloitti Leinosen kanssa neuvottelut kenttäalueesta ja valaistuksesta. Leinosen myötävaikutuksella Imatran Voima Oy lahjoitti nuorelle kauppalalle maa-alueen ja valaistuksen jääkiekkoa varten. Kauppala puolestaan rakensi kaukaloon matalat, 30-40-senttiset, laidat. Niin sai alkunsa Imatran ensimmäinen kiekkokeidas, Imatrankosken jääkiekkokenttä Pistetalojen vieressä. Imatrankosken seudulla asuvien kannalta kaukalo sijaitsi hyvällä paikalla, mutta tainionkoskelaisten ja vuoksenniskalaisten kannalta se oli liian etäällä.

Ketterä perustettiin päivälleen kuukausi perustamisasiakirjan laatimisen jälkeen Pistetalon 2:n kerhohuoneessa. Seuran ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin varatuomari Reino Ikävalko, varapuheenjohtajaksi Esko Koppanen, sihteeriksi Taito Seppä, rahastonhoitajaksi Einari Hatakka ja muiksi johtokunnan jäseniksi Kaarlo Rantala, Otto Matisto, Toivo Nostolahti, Erkki Pörsti, Lauri Joensuu ja Pentti Hytönen. Toimintaan saatiin mukaan yhteensä kolmisenkymmentä jääkiekosta kiinnostunutta henkilöä. Nimeä Ketterä seuralle ehdotti Ilmari Ellonen. Nimeltään samantyyppinen Veiterä oli voittanut keväällä jääpallon Suomen mestaruuden, ja Ellonen käytti lappeenrantalaisseuran nimeä vaikuttimenaan.

Vastaperustettu seura joutui aloittamaan melkein tyhjästä. Ensimmäiset pelipaidat Ketterä sai Jyskeeltä. Kaikki muu jouduttiin hankkimaan itse. Heti alussa haluttiin myös omat peliasut. Ketterä teki velkaa ja hankki asut, joiden pääväreinä olivat Karjalan punainen ja musta. Myös edelleen käytössä oleva seuran logo suunniteltiin. Useasta ehdotuksesta käyttöön hyväksyttiin Hannu Kärkkäisen esitys. Ensimmäisissä peleissä lipunmyyjillä ei ollut myyntikojuja, vaan myyjät kiersivät kenttää vanhat linja-auton rahastajien lippulaukut mukanaan ja keräsivät katsojilta pääsymaksun. Imatralaiset kävivät katsomassa pelejä myös kauppalan toisesta päästä.

Ketterä oli yksi ensimmäisistä, ellei ensimmäinen jääkiekkojoukkue Suomessa, jolla oli paitamainos. Nykyinen kauppaneuvos Einari Hatakka järjesti paitaan sen aikaisen liikkeensä myymän Wescobir–öljylämmittimen mainoksen.

(Lähde: Kalle Sipiläinen; Imatran Ketterän historiikki 1957-2007)